keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Parempi puolisko


Minulla on ikävä sinun rosoisia poskiasi ja
ruipeloita jalkojasi
vinoa hymyäsi ja sitä, kuinka ruma osaat olla
sitä, että olin sinun vertaisesi, vaikka en koskaan ollutkaan
olisit vain totellut, kun minä käskin sinun
tehdä sen puolestani, mennä pois
pyytää anteeksi, tappaa minut
odottaa minua, kävellä hitaammin
minä tein kaikkeni ollakseni sen vertainen
mikä minun kuvani oli ennen alkua
älä sano, ettet tarkoittanut, minähän olen sellainen
minä se olin
joka luki kirjeesi ja tekstiviestisi, kun olit poissa
löysi laatikostasi ne kuvat, jotka olit piilottanut
huijasi sinullekin itseni paremmaksi
eikä koskaan pyytänyt anteeksi
minä luulen sinun sikisseen pyhästä hengestä
ja minun Saatanasta
sillä me emme ole samanlaisia

maanantai 12. tammikuuta 2015

Eikä sitä voi jäädä sairastamaan kotiin


Kylmät väreet juoksevat selkää pitkin neuloitellen
sisälläni möyrii jokin vieras peto, korventaa sisuskalujani
solmii ne umpisolmuun ja vaihtaa paikkoja keskenään
haluan oksentaa sen ulos
mutta olen liian heikko siihenkin
heikko ja huono, arvoton
arvoton
arvoton
hukuttakaa minut, tukehduttakaa sääliinne
huomatkaa minut, älkää sairauttani
ohittakaa minut ja nähkää tekohymy inhon päällä
älä kysy, en halua kertoa, haluan valehdella
itseni huonoksi teidän silmissänne, niin kuin omissani
kaikkeen on lääke käden ulottuvilla
ja se tekee teidät entistä sairaammiksi

perjantai 9. tammikuuta 2015

Lost kids


Hengitys höyryää pyörteinä
ilman kiirettä on hyvä kulkea
hetken onnentunne on pienelle tytölle painava

Kolmantena päivänä oltiin kadoksissa
jokainen sana raapi korvat vereslihalle
ja vastaukset olivat niin hiljaisia
että tyttö alkoi olla katoavainen
rajamailla, puolivalveilla
utuisenharmaata harsoa hetkien välissä

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Huomenna ihmiskunta kuolee


Ihmisen kasvot ovat karrelle palaneet
arpiset ja mätivät
silmät mustina kuoppina
niihin on työnnetty omat sormensa
kun muiden asioihin ei saanut puuttua
ja tänään
on maalattu viiva
harmaan eri sävyjen välille
kaadettu kadonneiden kodit
värjätty maailman värit kullalla
ja jätetty kiiltävä kadotus
korjattu puuttuvat osat houreisilla päiväunilla
ehdollistettu sinutkin repimään sielusi palasiin
uhraamaan sen jumalien nimiin
heitetty roviolle kunnioitetut tavat
korvattu ne muovisella uutuudella
ostettu rakkaus ja onni ja elämä
valmisteluksi kuolemaan
annettu elottomien elää vaillinaista elämää
tapettu oma perhe ja minuus
tehty painajaisista valveunia
muutettu elolliset esineiksi
upotettu itsemme suohon
josta ei ikinä ole nousemista

maanantai 5. tammikuuta 2015

Pedon silmät heissä jokaisessa


Ryömien heidän jaloissaan
koitan olla näkymätön vaikka tiedän olevani
paisunut kateudesta heidän vääristyneistä ulkomuodoistaan
vinoista rautajaloistaan ja suun peittävistä torahampaistaan
mätää valuvista sydämistä, kitkeryytensä myrkyttämistä
"sinun valehdellulla rakkaudella rakennettu temppelisi
on raunioina alta aikayksikön rumuutensa vuoksi
maassa matelevat repivät sen kappaleiksi
ja sinun veresi on vuotava maahan tummana"
minun ympärilläni he ovat joukko jättiläisiä
minä olen heidän pikkusormensa kokoinen
ja minä pakenen taukoamatta
etteivät he murskaa minua alleen
ja sammutta hullunkiiltoa tyhjissä silmissäni