Vanity

Odotin sinua ovella yön

ja päivänkin

vaikka et ole siellä enää ikinä

kyllä minä tiesin.

I'm with you

I'm standing on a bridge

I'm waiting in the dark

I thought that you'd be here by now

there's nothing but the rain

no footsteps on the ground

I'm listening but there's no sound

Isn't anyone trying to find me?

won't somebody come take me home

It's a damn cold night

trying to figure out this life

won't you take me by the hand

take me somewhere new

I don't know who you are

But I

I'm with you

I'm with you

Avril Lavigne - I'm with you

Nonexistent

Olet vielä puoliunessa

aamiaispöydässä

lämmität käsiäsi kahvikupilla

näytät ihanalta

Tummat hiukset 

kihartuvat niskassasi

pujottelen sormeni niihin

kumarrut lähelle minua

suutelet

aika katoaa

Viet minut takaisin sänkyyn

ja käyt viereeni

olet lämmin

pidät minua lähellä

haluan hukkua sinuun

ikuisiksi ajoiksi

Ethän jätä minua

Overrated

Vainojen ajamana

minä kaivaudun maan alle

silmät mullasta täyttyen

syvimpiin syövereihin

rakennan itselleni bunkkerin

äänieristeenä omat käteni

painettuna tiukasti kuuroutuneisiin korviin

kupolikaton peitteenä

ystävieni katkotut kädet

ulko-ovessa kymmenen lukkoa

joiden avaimet nielen

ja säilytän ikuisesti vatsassa

on vain minä

ja muutama ystävä joiden olemassaolosta en tiedä

autuas yksinäisyys

mutta se on kuitenkin kovin häilyvä

kasvoihin piirretyt sotamaalaukset

ovat ei kenenkään nähtävillä

erakko 

hylkiö

elämäsi ei ole loistokas

vaikka käyttäisit vihollista vastaan torjunta-ainetta

myrkytä ennemmin itsesi

ja äkkiä

on vihollinenkin poissa

Katkeria muistoja

Minä olen vieläkin se sama pyöreä pikkutyttö

piilossa keinutuolin takana

kyyneleet kirkkaissa silmissä kimmeltäen

hiljaa ne tippuvat

"tappakaa minut"

ääneni on pieni

Minä olen vieläkin se sama pieni tyttö

ystävien ympäröimänä

ja silti niin yksin

seurana pelkkä kateus

heidän laihoista vartaloistaan

ja kauniista kasvoistaan

Minä olen se sama tyytymätön lapsi

opettajan huomiota kerjäten

istun penkissä selkä suorana

ja taon päässäni ajatusta

pakko onnistua

Olen vielä se sama pieni nyytti

peiton alla pimeää piilossa

hakien onnellisia ajatuksia

ja katsoen muovisia tähtiä katossa

odottaen unta

ettekä te kukaan kai muista

mikä minä olin

ja olen vieläkin

Mutta olen kai ihan hyvä

vaikken minä aina sitä muistakaan

Ohikiitäviä ajatuksia

Kuuntelen tyhjiä sanojasi

tekstiä ilman mustetta

puhetta vailla ääntä

ohikiitäviä ajatuksia

ylinopeutta ohitse ajavia autoja

vailla renkaita

läpinäkyviä lauseita

minusta

sinusta

ja meistä

Minä kai kuvittelen sen kaiken

rakennan toivekuvia

omaa maailmaa

värikkäitä kiiltokuvia

pilvilinnoja

ja takkuista piikkiaitaa

väliimme

siihen tyhjään tilaan

Pysähdyn

mutta kellot kulkevat

vesi valuu sormien lävitse

sivut kääntyvät tuulen mukana

lamaannun

mitä tekisin

en tiedä

Taas tää haaste

Haasteen säännöt:

-Kerro 11 asiaa itsestäsi

-Vastaa haastajan 11 kysymykseen

-Keksi 11 uutta kysymystä

-Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa

-Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät

Tein tän saman haasteen vasta vähän aikaa sitten ja sen takia nyt vaan vastaan niihin kysymyksiin mihin mut on haastettu vastaamaan. Enkä tälläkään kertaa jaksa haastaa ketään :-( anteeks.

Selinan 11 kysymystä minulle:

1. Mikä on toinen nimesi?

erika

2. Ketä kuuluu perheeseesi?

mä, äiti, iskä ja isoveli :-)

3. Mitä haluat tehdä aikuisena?

olla onnellinen, kirjottaa kirjan, asua kivassa kodissa, kokea onnistumisia ja olla kaikinpuolin fiksu ihminen

4. Lempivaatteesi?

tykkään hirveesti mun nahkahousuista :-D nykyää oon kyl laiskempi pukeutumisen suhteen kun ennen enkä jaksa miettii yhtää mitä laitan päälle

5. Mitä harrastat?

tanssia pari kertaa viikossa ja sit on nää piirtäminen ja kirjottaminen ihan kotona vaa

6. Mikä on lempi vaatekauppasi?

ehkä jonex ja h&m

7. Sinulle tärkein henkilö?

en voi sanoo vaan yhtä :-( perhe ja janika

8. Mikä on lempiesineesi?

kone...

9. Onko sulla lävistyksiä? Jos ei ole niin haluaisitko?

mul on vaan yhet korvikset ja haluisin lisää korviksii ainakin, en varmaan muuta

10. Miten vietit Uutta vuotta?

kotona vaa :-)

11. Mikä on toiveammattisi?

kirjailija

Riikan 11 kysymystä minulle:

1. Lempi huonekalu?

sänky varmaanki

2. Onko lemmikkejä?

ei :-(

3. Mitä odotat tulevaisuudelta?

onnellisuutta

4. Missä asut?

kouvolassa

5. Mitä eläimiä omistat/olet omistanut?

ei meil oo koskaa mitää varsinaist lemmikkii ollu mut joskus ku olin pieni nii muutama siili asusteli meijän pihal yhen kesän :-) ne oli ihanii

6. Kaipaatko ketään?

kaipaan

7. Minne ulkomaille tahtoisit matkustaa?

en mä oikein tiiä :-( en oo mikää ulkomaaihminen

8. Minkälaisen auton haluaisit?

en mä tiiä... jonkuu söpön pienen!

9. Monta kenkäparia omistat?

varmaan 15-20. tarvin uusii kenkiä kun kevät tulee koska äiti heittää aina kaikki tennarit roskii missä on pieniki reikä :<

10. Mihin ammattiin tahdoit lapsena?

halusin aina olla kokki :-D

11. Mitä rakastat?

muutamaa ihmistä, onnistumista, hymyä

Guilty

Nojaan kyynärpäilläni sotkuiseen kirjoituspöytään, roikotan päätäni saaden ohuet hiukset valumaan hartioille. Kyyneleet tippuvat silmistäni hiljaa, ne hiipivät poskiani pitkin ja tippuvat pöydän pintaa vasten suurina helminä. Ne kastelevat kärsineen päiväkirjani sivut saaden mustekynällä kirjoitetun ohuen käsialan leviämään tunnistamattomiksi ajatuksiksi, saaden ruudukkaan paperin rypistymään. Henkäisen hiljaa ja katson, miten ripsiväri on värjännyt kyyneleeni mustiksi. Mustiksi, kuten ulkona siipiään levittävä yö, kuten kasaanpalanut sydämeni.
Kohotan päätäni ja katson pöydällä lepäävään käsipeiliin, katson särkynyttä kuvajaistani. Mustat kyyneleet helmeilevät poskillani jättäen tummat urat jälkeensä. Inhotan itseäni. Olen itsekäs, olen paha.
Nostan paitani hihaa hitaasti ja katson ohuita, säälittäviä jälkiä ranteessani. Haaleita, suoria viivoja, ne katoavat päivä päivältä syvemmälle näkymättömyyteen. Haluan niin kovasti satuttaa itseäni, kurittaa itseäni. Minä en saa olla onnellinen, minä olen paha.
Selaan kärsimättömissä kyyneleissä päiväkirjani sivuja taaksepäin, kuukausia taaksepäin, vuoden taaksepäin. Olin kai silloin onnellinen. Tai sitten halusin huijata itseäni.
En kai ollut aina näin paha.
Sanat kuroutuvat ulos päiväkirjastani, ne ryömivät mieleeni. Mustat silmät iskostavat syyllistävät katseensa minuun. Uppoan niiden varjojen alle, ne kaikki syyttävät minua. Minä tiedän kyllä, miksi. Minä tiedän, mutta en halua muistaa. Pieni tuolini keinahtelee puisilla jaloillaan, se kieppuu mustien varjojen pyörteissä ja minä puristan silmäni kiinni, painan pienet käteni tiukasti suljetuille silmilleni. Kyyneleet valuvat sormieni välistä ääneti.
Katumus juoksee jokaista luutani pitkin lamaannuttaen minut, ottaen minut pehmeään syliinsä. Mustat rotat niljakkaine häntineen kiipeävät päälleni, peittävät minut kokonaan. Niiden terävät kynnet uppoavat lihaani, niiden ohuet viikset raapivat ihoni verille. Niiden pistävät vingahdukset kutsuvat niiden lajitoverit aterialle. Ne syövät minut. Olen pian pelkkä ohut henkäys. Olen niin pieni ja likainen.
Avaan silmäni ja ne ovat lähteneet. Ne ovat jättäneet minut jälkeensä lähes ehjänä. Varjot lymyilevät nurkissa ja niiden katseet kiertävät minua. Kyyneleet valuvat järkkyneillä kasvoillani yhä. Ne likaavat minut, maalaavat syyllisyyden minuun.
Viekää minut kahleisiin
sitokaa köysi kaulaani tiukkaan silmukkaan
vetäkää tuoli jalkojeni alta
tuomitkaa minut
olen syyllinen.

Kutsuhuuto

Näin suuren miehen

lipuen varjoissa

en tiedä

oliko hän totta

otin pienen askeleen

tien ohuelle jääpeitteelle

tasapaino horjuu

silmänräpäys

ja näen hänet taas

varjot tanssivat pimeydessä

piirileikkejään

he ulvovat

kutsuhuutoaan

kutsuen henkiä maan alta

murharetkelleen

he tanssivat

varjoissa

ulvovat

yksinäisyydessä

tappavat ystävänsä