Vuosi unia

Jotenkin sinä taas kulkeuduit peittoni alle

ihan vahingossa otin takaisin sen, mitä vaalin puhtaasti säälistä

sallin sinun koskettaa hennosti, pitää omanasi 

ja käytin kaikki voimani, etten antanut ylen

Pelkäsin murskautuvani painosi alle

sinun ja kuvottavien halujesi puristuksiin

sisimmässäni tahdoin raapia vatsasi vereslihalle

katsoa, kun nukut ikuisesti

Viime yönä välitin monesta

Itkin tyynyliinan märäksi helpotuksesta

kun tunnut niin tärkeältä kaikessa vähäpätöisyydessäsi

sillä mitään en toivo niin kuin hymyä kasvoillesi, jotka ovat kauneimmat surumielisyydessäsi

sinä pistit pienen tytön ymmärtämään, mitä on olla naiivi

tahdoin antaa itseni välineeksi (yhä edelleen)

ota vaikka väkivalloin, minä en välitä

Kuuntelen turhanpäiväisiä tarinoitasi päivästä toiseen

puoliakaan en ymmärrä, toinen puoli ei kiinnosta

vain koska olet se poika, jonka käsken totella mielihaluja

niitä, jotka saavat sinut paisumaan 

koska olisin heikkona sinuun, vaikka olisit rumempi kuin kukaan

olisit jäänyt sinne minne lähdit pakoon, minä en halunnut enää sinun vievän jalkoja altani

Mietin joskus mitä sinulle kuuluu

oletko palannut poikaystäväsi syliin ja kuljetko edelleen pysähtymättä päiväkausia

jos näkisin äitisi kaupungilla, menisin piiloon kiusallisiksi muuttuneita kysymyksiä

joskus luvattiin, ettei ikinä unohdeta 

ei vaikka kuvioihin tulisi poikia tai oltaisiin eri puolilla maata

meidän utopiamme oli kaunis illuusio

Näen sinut edelleen alttaritaulussani

pienin käsin mielessäni valoin sinut jumalaiseen muotoon

huolesta olen ollut sokea jo kuukausia, ethän romahda

haluaisin toimia laskuvarjona, mutta minusta ilma juoksee läpi

kuinka sinä pidit minusta aina huolta, vaikka kiukuttelin

niin minäkin haluaisin olla sinun turvasi

Neulasia jalkapohjissa

Siihen puuttomaan risteykseen, johon yön edellä kasvaa metsä

saatan joskus tulla hakemaan sinua ulos

eksytään tuntemattomille maille

Maailmani on kasvanut umpeen, viidakoksi

latvattomia puita ja myrkyn värisiä kehäkukkia

kävelläänkö suolla yhdessä, tukehdutaan mielenmaisemaan

Öisin katonrajassa muovisia tähtiä

ja tolppaa kiertävät tulikärpäset, suojelijat pimeällä

ja silti minua pelottaa niin

Vailla ajattelua

Tänään soi aarteenetsinnän löytö, mies josta isäni ei pidä

tätä kuulin vieraissa seinissä, takkatulessa

kukaan teistä tuskin käsittää, miten ylitin itseni ja

vuosien pelot, mutta minä olen ylpeä kerrankin

Toisesta korvasta ulos ja toisesta sisään

kaikki se tärkeä paska, sillä tänään minä olen huoleton

ajatukseni mustavalkoisina kuvina ja silti

värikkäämpinä kuin viimeisimpinä utuisina viikkoina

Kuulemma olet nähnyt unia, niin minäkin joskus aikoinaan

olivat fantasiaa kai nekin

viattoman mielen mustetahrat ovat vaaleanpunaisia

älä jaksa puhua, tänään en ajattele

Tyhjästä ilmestyneitä jälkiä

Menin tietoisesti epäonnistumaan yleisön ja Jumalan eteen, kävelin pois pää pystyssä

Olen ravannut lääkärissä, nukkunut pää äidin sylissä odotushuoneessa

Tummat silmänaluset alkavat näyttää kauniilta, kun niitä katselee kuukauden päivät

Jouluvalojen pitäisi olla "koko vuoden valot"

Ikävöin tuulen tempoilemia hameen helmoja

Ylitin ala-asteesta asti vallinneen pelon

Hämmennyn joka kerta vilpittömästä ilahduksestasi koulun käytävillä törmätessämme

Siitä on vuosi, Luojan kiitos

Heitit juomasi lauteiden väliin ja rakastuin huolettomuuteen
Kaksi ujoa poikaa katsoivat minua kuin kaunista tappajaa
Ajatus sinusta on houkutteleva täysin eri tasolla kuin ennen
Myönsin pelkääväni ja yhden katse oli koko illan täynnä hymyä ja huolta
Minua on kutsuttu aikuiseksi useammin kuin koskaan (aivan liian usein)
Haluan hemmotella itseäni roskaruualla ja kauniilla alusvaatteilla
En ole pessyt hiuksiani päiviin ja näytän hyvältä
Isoveljen halaus elämäni kipeimmän toimenpiteen jälkeen tuntui äärimmäisen lohdulliselta

Pimeässä on hahmoja, joita en pelkää enää
Rakastuin aitoon hymyyn prinsessakuvassani
Taivas on ollut lukemattomina aamuina epätodellisen näköinen
Olen ollut opettajan valinta pelkän katsekontaktin kautta
Olit kuin pikkupoika uuden lelun lumoissa suurine silminesi
Kaipaan jo nyt kiusallisesti toisiaan muistuttavia asujamme
Kyyneleisiin tarinoihisi samastuin ärtymykseen asti
Ikävöin yksinäisiä aarteenetsintäretkiä

Minä yritän värittää elämästäni kauniin