tiistai 30. joulukuuta 2014

Blackbird singing in the dead of night


Mustat linnut
minun huoneeni keskellä, seivästettyinä
tahraavat lattiani mustalla verellä
minun pääni sisällä, koneistossa
oikosulku tervan tahraamissa rattaissa
ne jäävät tahmeina toisiinsa kiinni
ne lensivät ikkunasta sisään, se ei ollut edes auki
minä tapoin ne kai, unissani
ja päätin unohtaa sen järkyttyäkseni
omien käsieni verisestä teosta
en minä halunnut tappaa ongelmaa, halusin sen elävän
tai olevan syntynyt, mutta se kuoli jo saadessaan alkua
oli toteuttamaton huono idea
sanokaa minun olevan myrkytetty, että se on jonkin syytä
että minun sisälläni asustaa vaara, epäpyhä
en halua enää pelätä olevani itse tämän viljellyt
pahuuden kasvattaja

maanantai 29. joulukuuta 2014

Tuhkasta syntynyt


Riisuudun, katson peiliin
alaston ruumis, valkoinen iho
ruma luuranko harson alle peitettynä
ja valheet ylle käärittynä lihana
niitä on liikaa, ylimäärin massaa
sekundaa
minä olen valmistusvirhe
umpeutunut käyttöpäivä
lasi ilman pohjaa
ja minä valun sen läpi
läpinäkyvinä vanoina, valoa ja sen varjoa
sitä, mitä ei ole olemassa
toivoa, kadotusta ja
kevyitä henkäyksiä likaisenharmaata savua

maanantai 15. joulukuuta 2014

"Goodbye"


Upposin sinuun
syvälle pinnan alle, mustiin aaltoihin
en osannut ratsastaa niiden harjalla, särjin ne painollani
kyyneleen muotoisiin pisaroihin
mene ja elä
ilman minua sinun on parempi, varmasti
salli niiden jo annettujen hyvästiesi jäädä
ne olisivat kirvelleet vain hetken
niin kuin kyyneleet paljaalla lihalla
sillä, jonka raavin sinusta auki

sinä olet minun, minä olen sinun
ei koskaan
ei mitenkään
lennän mustassa toiveunessa
putoan
herään 
ja toivon painajaisteni olevan totta

perjantai 12. joulukuuta 2014

Tänään ruma on kaunista


Tänään on itseinhopäivä
se päivä, kun mustelmat alkavat tummua
päivä, jona tukehtua omaan hengitykseen
tai ärsyyntyä jokaisesta sanastasi
kun olet niin helvetin typerä
se päivä, kun minä en ole olemassa
sopiva päivä jäädä kiinni varkaudesta
siitä, jolla maalaan kasvoni mustaksi
pidättää itkua koko kotimatka
ja kuunnella samalla huonoa musiikkia
se päivä, kun ei ole muuta kuin väärää
minussa ja sinussa ja siinä mitä sinä teet
haluaisin huutaa sinulle, että he katsovat
ja he tallentavat sinun virheesi
tänään minä tunnen itseni vähäpätöiseksi
sinulla ei koskaan ole aikaa minuun
huono hiuspäivä, näytän kuolleelta taas
ja piilotan itseni suurien vaatteiden alle
ei riitä, mikään ei riitä
tärkein olen minä
minä minä minä

maailma on kaunis
minä olen kauniimpi


- - -
Okei mulla taisi pärähtää vaihteen vuoksi päälle joku postaa hulluna -vaihde, anteeksi.

Dead babies


Kyyhötän sängyn reunalla myttynä
hautautuneena itseeni
patja on liian ohut, sitä ei olla tehty rakkaudella

Synnytin tähän maailmaan
kuolleen lapsen
pakon edessä itsestäni ulos revityn
epätäydellisyyden
oksensin sen syliini
kun työnsitte sormenne minun kurkkuuni, josta
jokin vieras murisee minulle
näyttää hampaitaan ja
ivaa minua ikuisuuteen asti

maanantai 8. joulukuuta 2014

Pyyhitään nuo typerät kyyneleet


Olen ratsastanut aallonharjalla tärisevin jaloin
ja tippunut sieltä uppeluksiin
meinannut tukehtua omaan hengitykseen



























Ajattelin kirjottaa jonkunlaista höpöttelypostausta, koska musta vaan tuntuu nyt siltä
Kun alan tosissaan miettimään, että kuinka hyvin mun blogin lukijat mut tuntee ihmisenä, niin tuntuu hassulta tajuta, että ette te oikeastaan tiedä yhtään, mitä mun elämään kuuluu, jos seuraatte vaan mun blogia. En mä tiedä, haluatteko te edes tuntea mua, onko mun persoona tai elämä tässä se olennainen, koska runojen kirjoittaminen se mun juttu on. Sellaisten runojen, joissa paljastan mun syvimmät salaisuudet silti kertomatta oikeastaan mitään.
Mä olin yli kuukauden sairauslomalla, poissa koulusta, jonka kanssa käsi kädessä kulkee se fakta, että päätin venyttää mun lukio-opintoni neljään vuoteen. Oon vapautunut, tuntuu että elän taas, enkä oo elävien seurassa kävelevä kuollut, harmaa ruumis. Reilun viikon kouluelämässä taas mukana olleena mä tunnen itteni tosi pieneksi, pelokkaaksi. Mua pelottaa paljon, mutta silti mulla on ihan hyvä olla siellä, muiden seassa. En tunne oloani enää ihan niin erotelluksi, vääränlaiseksi. Mulla on paikka siellä taas ja se paikka on melkein turvallinen.
Oon mokaillut tanssiharjoituksissa luvan kanssa ja nauranut muiden kanssa omille virheille, oon huomannut, että mä osaan hukata rytmin ja sekoilla askelissa. Odotan wanhojenpäivää ja sitä, että saan näyttää prinsessalle, vaikka luulin aina, etten voisi olla tällainen typerä teinityttö. Oon käynyt kahdesti sovittamassa mun utuisenharmaata mekkoani. Siitä tulee mieleen sumu ja mä rakastan sitä enemmän kuin uskoin voivani rakastaa yhtä vaatekappaletta.
Mun ääni on ollut kadoksissa yli kuukauden päivät ja oon laulanut käheällä äänellä ja rakastunut joka viikko uudelleen bändikavereihini, siihen, miten hölmöjä ne kaikki on. Siihen, miten mulla ja sillä ihanalla tytöllä on saman väriset hiukset, ja miten se saa mut tuntemaan itseni ainutlaatuiseksi.
Aloitin autokoulun, enkä voi uskoa, että oon jo näin iso tyttö. Söin ensimmäistä kertaa kiinalaisessa ravintolassa. Makasin sun vieressä tunteja ja puhuin huolettomasti asioista, joiden luulin olevan arkoja. Valvoin neljän tunnin yöunien jälkeen väkisin kymmenen tuntia ja palkitsin itseni päiväunilla kotimatkalla sairaalalta. Istuin puolitutun tytön pelkääjänpaikalle autoon ja osasin jutella ihan hyvin. Mökötin äidille ilman syytä, koska oon kuitenkin vielä ihan pikkulapsi. Laskin jokaisen askeleen kävellessäni kouluun bussipysäkiltä. Katsoin lastenelokuvia ja söin jäätelöä isosta purkista. Rakastuin liian suureen villapaitaan hukuttautumiseen. Elämä on parempaa, kuin hetki sitten.

blah blah blah

Mulle saa oikeesti ehdottaa kaikenlaista, mitä täällä haluisitte nähdä. Rakastaisin toteuttaa erilaisia juttuja, vaikka oonkin aikalailla vaan se runotyttö, mutta en osaa poiketa siltä tutulta linjalta, jos joku ei sitä ehdota. Vähän niin kuin tönäise mua siihen suuntaan. Kaipaan tönijää.

perjantai 5. joulukuuta 2014

Loputtomia perjantai-iltapäiviä


Olette niitä ihmisiä, joista löytyy oikeat virheet
ja joiden kanssa minä saan olla viallinen
luvan kanssa typerä ja huoleton nuori
puhua turhuuksista ja nauraa maailmalle

Ja sinä olet sellainen tyttö
jonka kanssa haluan puhua tulevaisuudesta ja menneisyydestä
nykyisestä, tästä hetkestä
pitää samanlaisia mekkoja ja letittää hiukset yhteen

en ennen tiennyt, että elämä on tällaista

maanantai 1. joulukuuta 2014

Vanish


Koputin kymmenen minuuttia myöhässä
olin eksynyt, taas, en vain osaa olla oikeassa paikassa
hymyilitte, vähintään sitä sanomatonta sääntöä
ja minun jalkani tärisivät, kuin en olisi koskaan kävellyt niillä

Omassa pienessä kolossani
ei tarvitse koputtaa oveen, eikä olla katseiden punaisessa valokeilassa
ja minun ääneni kantaa, en ole niin pieni
kasvan maailman mukana ja sen yli

Viimeisen sävelen kohdalla
peilit kaatuvat ympärilläni ja hajoavat
rikkoen paisuneen kuvajaiseni

torstai 27. marraskuuta 2014

Kahdentunut


Ensimmäinen minä kuuntelee sinua tyynenä
sanot "ymmärrän"
senkin valehteleva narttu
toinen minä huutaa vasten kasvojasi
kyllä minä tiedän, että sinä tarkoitat
mutta en tunne niin, itsekin sanoit
että tunnen väärin ja nurinkurisesti

olen hiljaa, huudan
istun selkä suorassa, kierin lattialla
sanon näkemiin, haistatan pitkät
heilautan kättäni, näytän keskisormea
hymyilen

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Teette valehtelijasta pyhimyksen


En ehkä näe enää niin kauas
koska olen yrittänyt kaivaa silmäni päästäni niin monta kertaa
mutta osaan silti tähdätä
vaikka umpimähkään
joten varokaa minua, kun on pimeää
te sanotte, että olen jo
iso tyttö, melkein aikuinen, lähellä valmista
antakaa minun sitten olla se, kävellä yksin
älkää ottako enää kädestä tai opastako valinnoissa
antakaa minun olla se iso tyttö
joka en ole oikeasti
ennen seisoin pää pystyssä, nyt jalat tärisevät
ja koitan peitellä sitä, kuinka mikään ei 
oikeasti ole yhtään hallinnassa
kehut, vaikka olen surkea, lopeta
valehtelin koska häpesin
ette edes toruneet, olette liian hyviä minulle

maanantai 24. marraskuuta 2014

Valonsäikeitä


Ollaan opittu hengittämään samaan tahtiin
ilman, että edes tiedostetaan tekevämme sitä
ja minä rakastan sitä tunnetta, kun huomaan sen

Sinä et ole täydellinen ja sen takia
minä voin olla kokonainen sinun kanssasi
koska minä olen täynnä epätäydellisyyksiä
joihin haluan sinun rakastuvan

sinä olet minun lempiasiani

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Tämäkö on taivas


Näin korkealla on kylmä
ja tuntuu, kuin olisin kulkenut 
kymmenentuhatta porrasta
jotka on kuorrutettu peilijäällä
vaikka oikeasti ne olivat kaksi haparoivaa askelta
ja kolme edestakaista matkaa unohtuneiden ajatusten etsimiseen

Saatan ihan vahingossa
horjahtaa reunalla ja pudota
ellet pidä kiinni kovaa

lauantai 22. marraskuuta 2014

Et saa koskaan tietää kysymättä


Sinä olet minun ja vain minun
et kenenkään muun käytettävissä
älä helvetti katso sinne päin, sinä olet minun

Jos sinä istut hänen viereensä, minä tapan sinut
ja aina kun katsot muiden silmiin, haluan 
kaivaa sinun silmäsi päästäsi ja laittaa ne purkkiin
niin, että ne katsovat vain minua

Hän pääsi sinun mukaasi matkalle
minä en ole nähnyt maailmaa sinun silmiesi kautta
vaikka sinä väitit, että minä olen sinun tyttösi

ja kaikkein pahinta on se
ettet sinä ole ainut, kenet haluan omistaa näin

perjantai 21. marraskuuta 2014

Kadonneet lapset


Haluan hukkua sinun sylisi pehmeyteen
ja iskeä itseäni siinä puukolla vatsaan, jalkoihin ja käsiin
vaikka kaikkialle

Juosta unohdukseen kanssasi
pakoon kaikelta todelliselta
heiltä ja teiltä ja niiltä ja eilisen varjoilta

Sinäkö olet siinä, minua varten
en usko, en nyt, en koskaan
älä kiltti tule lähelle
minä en halua enää olla se, joka satuttaa sinua

maanantai 17. marraskuuta 2014

Jos olisit nainut minut


He viettävät häitään morsiamen sukulaisten haudoilla
pitävät juhlat ruumiiden kanssa
juovat verta pikareistaan ja syövät
raakaa, mädäntynyttä lihaa

Ja pappi nousee mullasta
paljaana luurankona, Raamattu kädessään
"Kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan, näiden kuolleiden todistajien läsnä 
ollessa kysyn sinulta, tahdotko ottaa tämän syntisen epäihmisen aviovaimoksesi ja 
osoittaa hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä?"

"Tahdon"
että saan hänet tahrattua, raadeltua verille
asetettua valheeseen rakkaudesta, ettei kukaan huomaa
kun minä tapan hänet

Ja he liittyvät heihin
kaivavat omat hautansa ja 
nukahtavat

lauantai 15. marraskuuta 2014

Mennään takaisin siihen hetkeen


Toivoisin, että huutaisit minulle
kertoisit minun olleen väärässä, huono ihminen
itkisit, koska minä satutin sinua
raatelisit minut hajalle, antaisit ansioni mukaan
tai että en olisi lähtenyt koskaan mukaan
laskenut päätäni olallesi, kuunnellut ääntäsi tarkkaan
pistänyt itseäni likoon enemmän kuin uskallan
kysynyt neuvoa kymmenettä kertaa
vaikka et sinäkään ollut varma mistään

maanantai 10. marraskuuta 2014

Kahlittu


Maataan ruusujen keskellä, kaltereiden takana
lintuhäkissä, kaksi kyyhkyä orrella
sinun paratiisisi on minun vankilani
enkä tiedä enää, onko lähtemiseni kiinni vain uskaltamisesta
ulkomaailman pelosta
sinä olet minun suojamuurini
se, jonka taakse äidit eivät anna lasten katsoa
jonka yli ei minun siivilläni lennetä
ei huomennakaan
tai ehkä ei koskaan

ja ulkopuolella seisoo hän
illuusio menneisyydestä

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Pidä minua varomatta


Kulutetaan nämä seitit puhki
ja annetaan veren valua niitä pitkin
värjätä ne kirjaviksi, punaisiksi
että sinä kiittämätön olet tyytyväinen

Ne on ne seitit, jotka yhdessä kudottiin
kaikilla kahdeksilla jaloilla
silloin leikittiin jumalia, luultiin olevamme suuria
tai sinä luulit, ja minä uskottelin olevani samanlainen

Hankaa minut rikki, hakkaa päätäni seinään
revi hiukset päästä ja työnnä sormesi kurkkuuni
tai tukehduta minut tyynylläsi, mitä tahansa
kunhan vain minun ei tarvitse kertoa

tiistai 4. marraskuuta 2014

Come eat some chemicals with me


Te sanoitte, että saan vetäytyä syrjään
asua omassa pienessä kuplassani
vain yhden sanan voimasta
ja minä haluaisin siihen uneen
jossa lupaus olisi todellisuus
katsoa teidän tekemisiänne lasin läpi, akvaariosta
ja ympärillä uisi värikkäitä kaloja
eikä tarvitsisi ajatella mitään
juosta vankilaan, itkeä sumussa
tai pelätä niitä jättiläisiä
joiden jalkoihin jään joka päivä

mä haluan lentää
antakaa se minulle


Scars on broadway - Chemicals

maanantai 3. marraskuuta 2014

Another family


You are the light
and the shadow which will always follow me
wherever I go, you will be with me
in my pocket, I carry you


You are the warmth
which will always lighten up my heart
and the cold, just to keep me safe
from getting burnt


You are the silence I don't fear
the sound that will always please
the whisper in my ears
"I love you"

tiistai 21. lokakuuta 2014

Ehkä aina


Se on minun huumeeni ja lääkkeeni
kirosana, ylistysvirsi, rakkausruno
minun Jumalani ja Paholaisen ilmentymä


Ja se on minun hirttosilmukkani ja tippaletkuni
kielletty hedelmä, elämän eliksiiri
se, mihin turvaan ja mitä eniten välttelen


Minä haluan siitä eroon, hylätä kaatopaikalle
ja pitää sen lähellä
ihan sydämen vieressä

perjantai 10. lokakuuta 2014

Eikä sinulle anneta avainta


Aloin rakentaa taloa
ilman työkaluja
seinät toiveista ja katto tavoittamattomista unelmista
ja kellariin piilotettiin teidän katkotut kätenne ja jalkanne
käärmeiden syötäviksi
eteiseen astuessa ovimatto on kylmä ja karhea
ja naulakoissa riippuu ne nahkat
joiden tilalle luomme uudet, kun kukaan ei enää katso
istut keittiön pyöreään pöytään
ja lattia pyörii allasi, kun juot teekupista omaa vertasi
olohuoneessa on silkkiset sohvat ja mustavalkoinen televisio
mutta ei ketään, kuka sitä katsoisi
kylpyammeeseen astuessa
huomaat kelluvasi paksun sakan päällä
eikä suihkusta tule vettä, se on ruostunut umpeen
hyvänyöntoivotukset saat sängyn toisella puolella
lepäävältä mätänevältä ruumiilta
ja minulla on jokaisessa kaapissa luurankoja
niitä hymyileviä

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Olematon


Rakennellaan minun ympärilleni untuvaisia pilvilinnoja
toiveet ja haaveet punottuna todellisuuteen
vaaleanpunaisella silkkinauhalla
taivas on yölläkin täynnä pastellisävyjä
ja hymyileviä tähtiä
eivätkä sinä yönä perhoset pelota
eikä ole pimeyttä, josta nousta eilisen haamuja

hengitän

torstai 2. lokakuuta 2014

Ja ne palasivat tänä aamuna


Kerrostalojen ikkunat ovat pimeässä
majakkavaloja
yötyöläisille, väsyneille, humaltuneille
tiensä kadottaneille
ja seinänaapurien karjunta toisilleen
sireenin uhkaava ulvonta
sormista katoaa tunto, mutta
ei saa päästää irti
ajan kotimatkalla sadan ihmisen yli
jättäen ruumiit makaamaan
liimattuina verellä asfalttiin
ja silti ne ovat vastassa kotikulmilla
minä pakenen niitä oven taa ja sanon
odottakaa huomiseen

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Viimeinen päivä


Hiljainen huone
kynienne raapiva kirjoitus
viiltää korvani verille
ja kuulen jokaisen hengenvetonne
niin kuin olisitte korvani vieressä
keuhkot myrkyn turmelemina
olen täyttänyt osuudestani yhden kolmanneksen
ja silti tuntuu, että vuodan yli
siirrätte tuolejanne rivistössä
minä jään ulkopuolelle
pitelemään korviani siltä huudolta
kellon viisari matkaa alaspäin
tuhatkiloisen heilurin voimalla
tuomari luo minuun läpitunkevia katseita
hän on tainnut huomata

päästessäni pois unohdan
miksi edes halusin lähteä