Maataan ruusujen keskellä, kaltereiden takana
lintuhäkissä, kaksi kyyhkyä orrella
sinun paratiisisi on minun vankilani
enkä tiedä enää, onko lähtemiseni kiinni vain uskaltamisesta
ulkomaailman pelosta
sinä olet minun suojamuurini
se, jonka taakse äidit eivät anna lasten katsoa
jonka yli ei minun siivilläni lennetä
ei huomennakaan
tai ehkä ei koskaan
ja ulkopuolella seisoo hän
illuusio menneisyydestä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti