tiistai 17. huhtikuuta 2018

Ymmärräthän tänäänkin


Tiedän kyllä olevani hankala
juoksen pakoon konflikteja ja ajan itseni nurkkaan
uhriudun jopa sinun rakkautesi edessä
anna anteeksi
minä yritän oppia

Niin kuin sinä olet epävarma
olen minäkin pelokas
sillä sinä olet aarre
jonka tahtoisin puristaa otteeseeni
hellyydellä

En tahdo ajaa sinua pois luotani
hauraudellani, pienuudellani
kaikella oikkujeni vyyhdillä
sillä mistään en ole niin kiitollinen
kuin sinusta

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Harha-askel


Saan tuskin henkeä ja pelkään
jonkun kuulevan
koska minullahan menee nykyään hyvin
oikeasti

Eniten sydäntäni särkee se, että arvaan
sinun tietävän näkemättäkin
miltä minä näytän juuri nyt
kyynelsilmäisenä ja turvonneena hytisen
vaikka kaikki on ihan hyvin
mutten vain osaa päästää irti
yhtään mistään, mikä mielessäni jyskyttää

Minua sattuu myöntää
jo paljon huvennut
mutta olemassaoleva
rikkinäisyyteni

perjantai 9. helmikuuta 2018

Koruton inho - Katseita


Minä tihkuin kypsyneen lihani tuoksua
oli kuin olisin ollut voilla valeltu,
sokerilla kuorrutettu
näyteikkunan herkullisin suupala


Pelkkää silmäruokaa
minä olin
torahampaiset piirittivät minua hännät heiluen
tai tarkkailivat kiilusilmineen kauempaa

Ja pienet mielensä uutuudenviehätyksestä pakahtuen
he pitivät minua muotona kokonaisuuden sijasta
ja minun mielessäni oli
ylpeyden ja hämmennyksen sekamelska

lauantai 27. tammikuuta 2018

Turva



Tiedäthän sinä, kuinka minä olin aina pelokas ja särkyväinen
kaatuessani pihakivetykselle huolehdin reiästä housuissani,
mutta sinä puhalsit haavoihini ja korjasit rikkinäiset vaatteet
eikä minun olisi koskaan olisi tarvinnut pelätä sinun olevan vihainen
sillä aina rakastit pyyteettömästi

Sydänsuruissani sinä olit se, joka piti sylissä väkisin
koska tarvitsin sitä, vaikken tahtonut myöntää
silitit hiuksiani ja kerroit rakastavasi silloinkin,
kun en sanonut sitä takaisin pieneen ikuisuuteen
sinä halusit aina ymmärtää silloinkin, kun et täysin osannut

Kuulemma kasvomme ovat samat
ja minä elehdin kuin olisin pieni sinä
enkä voisi olla ylpeämpi tullessani verratuksi sinuun




Tämä teksti oli lahja, jonka saaja kyynelehti luettuaan tämän. Uskon välittäneeni sen viestin, minkä tahdoinkin ja sanoneeni ne sanat, jotka olen tahtonut niin kovasti lausua takana olevien vaikeuksien jälkeen, mutta joita oli vaikea sanoa ääneen.

tiistai 16. tammikuuta 2018

Otteessasi


Peset tiskejä altaan ääressä
katson selkääsi lumoutuneena
miten voitkin olla niin vilpittömän kaunis
tehdessäsi jotakin niin arkista
rakastan sitä, miten jokainen muotosi piirtyy

Sinä olet sokea omalle kauneudellesi
enkä minä tiedä, miten näyttää se sinulle
kun tuntuu, etten osaa enää hengittää
jalkani eivät kanna, käteni eivät saa mistään otetta
ja ajatukseni juoksevat ilman suuntaa
kun vain henkäisetkin minuun päin.