Takahuoneessa rakastavaisia
olen kuunnellut heitä kai tuhannen kahvikupin verran
kapaloituna mustaan pihkaan kylven kateudessa
Siitä puhuttiin, siitä mitä ollaan ja tullaan olemaan
myönnyin kaikkeen vaikken edes tiedä, mitä haluan
minä pelkään rakastua ja antaa rakastaa
Tiedäthän sinä, miten aamu kuiskaa sen jälkeen
kun on nukuttu sylikkäin
sitä minä haluan mieleni synkimmissä syövereissä
Vihaan sitä, miten olen antanut niiden sokeristen sanojen
livahtaa huulieni välistä puolivillaisesti
kuinka pääni onkaan opettanut maailman olevan ruusuinen
Kyllä minä olen
kasvattanut pääni sisään helvetillisen lemmenluolan
ja niin he rakastavat minut unohduksiin
Kiitos :>
VastaaPoista