torstai 10. syyskuuta 2015

Se hivuttautuu mieleeni hiljalleen


Mielenmaisemassa
keltaisia kukkasia
sillä pellolla, jolla olen päivittäin piilosilla
ja öisin raatamassa
kämmenet verta vuotaviksi

Ei valoa eikä pimeää
vain himmeä hehku
keltaista
hetken minä rakastan elämää
poskillani onnenkyyneleitä

2 kommenttia: