Sängyn alla vieraat kädet
mutta ne olivatkin vain pölyä
nurkkiin pesänsä tehneet
rakastuneet villakoirat
ne painautuvat toisiaan vasten ja
näyttävät minulle vain hampaitaan
Enkä minä pelkää niitä niin paljon enää
ja ne kääntävät vauhkon katseensa pois
vaipuvat taas toistensa harmaisiin silmiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti