sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Nippusiteissä


Odotushuoneen halkeilevilla seinillä on
tapana kallistua minuun päin
käväiset minua katsomassa, et kutsu nimeltä
enhän minä ole se avun tarpeessa oleva haavoittunut
tai niin luulet, niin annoin ymmärtää
en halua avuksi tarjottua kättäsi
haluan sinun kehosi ja huulesi ja silmäsi ja sydämesi
haluan sinut kokonaan, paperilakanoissa
kynsillä kiinni tai sitten päästetään 
kokonaan irti
ja sitten olet sinä
en edes tiedä, millaisilla sanoilla sinun kaltaistasi
voi tällainen ihminen kuvailla
kävelet käytävällä ohitse sadasti, katsot aina kulmien alta
sillä pelottavan lempeällä tavalla, kertoen että
olisin kuitenkin aina vain väärin
tuntuu kuin huutaisit öisin korvan vieressä
että miksen päästä sinua päähäni, ota sinua
mutta minä en osaa olla kohtuullinen

2 kommenttia:

  1. ihanan vihainen teksti. tai ainakin näin minä sen tunnen. wau!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, aika vahvaa vihantunnetta tähän sisältyy. Kiitos! ♥

      Poista