Siihen puuttomaan risteykseen, johon yön edellä kasvaa metsä
saatan joskus tulla hakemaan sinua ulos
eksytään tuntemattomille maille
Maailmani on kasvanut umpeen, viidakoksi
latvattomia puita ja myrkyn värisiä kehäkukkia
kävelläänkö suolla yhdessä, tukehdutaan mielenmaisemaan
Öisin katonrajassa muovisia tähtiä
ja tolppaa kiertävät tulikärpäset, suojelijat pimeällä
ja silti minua pelottaa niin
Kirjoitat niin kivasti!
VastaaPoistaKiva kuulla että tykkäät, kiitos paljon! ♥
PoistaTykkään tosi paljon sun kielikuvista. Nice. (:
VastaaPoistaKiitos! ♥
Poista