Prinsessamekoissa
tyllihelmat hulmusivat, kun kiipesimme sängylle
ja hypimme, vaikka oli kielletty
Tiedostamatta ajattelin, että sinä olit kauniimpi
minä lapsenpyöreydessäni olin kömpelö ja arka
ja varkain inho tanssi mieleeni
En tiennyt, mikä minussa oli erilaista, väärää
mutta tunsin sen olemassaolon viattomuutenikin läpi
jo silloin taisin ottaa pieniä askelia kuoppani pohjalle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jostain iski inspiraatio ryhtyä kirjoittamaan runosarjaa tai -kokoelmaa. Päätin, että tahdon kirjoittaa minäkuvani kehittymisestä, sillä se on teema, jonka ympärillä mun ajatukset ovat pyörineet läpi elämän hyvin tiuhaan. Kirjoitan tätä sarjaa Koruton inho -otsikon alla. Saa nähdä, kuinka pitkälle vien tämän asian, mutta tahdon ainakin aloittaa ja kokeilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti