Veden alla minä tunsin
kaikki kymmenet silmänne
vartalollani, silloinkin,
kun minun silmäni eivät olleet auki
ja niin olisinkin
halunnut pitää ne kiinni ikuisesti
tai juosta pakoon,
liukastua märällä lattialla
iskeä pääni niin, että
tietoisuus katoaa
Pisarat juoksivat
ihollani, vesi huuhtoutui ylitseni
onnistumatta pesemään pois
sitä,
miten likaiseksi saitte
minut itseni tuntemaan
ja yritin raapia kaiken
sen tunteen itsestäni irti
kiireellä, ennen kuin
häpeä kasvaisi kuolettavaksi
Ja minä aloin pelätä
vettä
minä pelkäsin hukkuvani
pohjattomuuteen
olevani kykenemätön
nousemaan pintaan
sokeassa halussani olla
näkemättä riisuttua minuuttani
en pelännyt enää teidän katseitanne, vaan omaani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti