tiistai 16. tammikuuta 2018

Otteessasi


Peset tiskejä altaan ääressä
katson selkääsi lumoutuneena
miten voitkin olla niin vilpittömän kaunis
tehdessäsi jotakin niin arkista
rakastan sitä, miten jokainen muotosi piirtyy

Sinä olet sokea omalle kauneudellesi
enkä minä tiedä, miten näyttää se sinulle
kun tuntuu, etten osaa enää hengittää
jalkani eivät kanna, käteni eivät saa mistään otetta
ja ajatukseni juoksevat ilman suuntaa
kun vain henkäisetkin minuun päin.

2 kommenttia: