Varjojen henkäys

äännähdys

täynnä nautintoa

paperisen seinän takana

he tekevät rakkautta

kaksi mustaa varjoa

en tunne heitä

tai halua tuntea

heidän äänensä

ovat kuin myrkkyä

ne ryömivät listojen ali

ne kaivautuvat korviini

en halua kuulla

sillä minä en ole rakastettu

en ikinä

yksin huoneessani

kääriydyn pelkooni

kuka minä olen

kenen luoma

kenen omistama

minä olen henkäys

kasvatettu varjoissa