tiistai 1. huhtikuuta 2014

Hakkaa minut rikki seinää vasten, täytä minut pimeydellä


Hänen silmät seisovat päässä kun hän on
juopunut sinusta
humaltuneen tyhjä katse silmissä
ja minä vien hänet kotiin
sinne, missä häntä ei paha tavoita
ja kun sinä tulet, ymmärrän olevani sittenkin
itse se paha
ja sinä isket minut maahan
vereslihalle


Minä herään toisesta paikasta
olen kuollut ja silti elossa
ikuisesti riivattu
ja hän ottaa minut pimeässä
piiskaa pilalle, imee pahuuden itseensä
rakastaa kovaa ilman rakkautta
olen tahrattu, likainen


Yritän kertoa
mutta totuutta ei ole enää olemassa
ympärillä pelkkä tyhjyys
ja kaksi tiedotonta ruhoa
valkoisella iholla, tietämättömällä hymyllä
minä huudan teitä pimeässä
eikä kukaan ole siellä minua varten

9 kommenttia:

  1. Tää näkökulma, wau. Kiitos O_O
    Pakko kysyä vaikkei tähän tarvii vastata jos et halua että onko sullakin jotain tämmösiä omakohtasia kokemuksia vai tuliko tää "muuten vaan"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos. ♥
      tää runo on tiivistelmä mun viime yön painajaisesta, eli ei oo varsinaisia omakohtasia kokemuksia. kiinnitin huomiota tohon "sulla_kin_", oon pahoillani, jos oot joutunu kokemaan jotain mihin tää teksti viittaa :<

      Poista
    2. Noh, tavallaan ihan oikein mulle, tää on vähän tämmönen aihe. Mutta kiitos ♥

      Poista
  2. vaikuttavaa. oikeesti. noi kuvatkin ja kaikki. susta tulee vielä jotain suurta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oon samaa mieltä tän anosen kanssa! ♥

      Poista
    2. oiii kiitos muruset <3 teidän kehut merkkaa mulle ihan hirveesti :')

      Poista
  3. Hei sun blogi on aivan ihana!! <3 Kuka sulle ottaa kuvia susta vai otatko itselaukasimella tai jollain? :)

    VastaaPoista