Takapihalla paistaa aurinko
neliapiloja vieretysten, se on kai ironiaa pahimmillaan
sillä minun onnenpäiväni ei ole tänään eikä pitkään aikaan
Onnenpäiviä oli joskus eilisessä
huoneessasi, autossasi, kellarissa ja joen rannalla
katseet kohtasivat ja hymyiltiin, kaikki oli kaunista
Pelkään käveleväni teitä vastaan
neliapiloja hiuksissanne, eläväinen pilke silmissänne
kuihdun kasaan polttavan aurinkonne alla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti